Niin ne vaan lomat on lusittu... Mummulakierros meni mukavasti, ja siellä viihyttiinki ajateltua pitempään... Ensin o-salossa ja sitte Pudiksella. Kerettiin käyä molempien mummuloitten mökkeillä... Toisessa jopa asuttiin viikon ajan. Nautittiin paljon ulkona olemisesta, sukulaisten seurasta, hyvästä ruuasta...Ja siitä että saatiin vaan olla ja löhötä.. Ja mikä parasta, Jongulla lämmitettiin joka ilta yösauna. On se niin parasta päästä puusaunaan ja saunaan ylleensäkki, ku sitä ommaa ei oo laisinkaan..
L sai kokea reissun aikana monenlaisia elämyksiä.. Pääsi kattoon Ukin kans paloautoja, kokkeilleen palomiestin varusteita, ajjaa ruohonleikkurilla, olla venneen kyytissä, onkia, käydä lelukaupassa valitsemassa itelle synttärilahjan.... On niin ihana seurata kuinka se nauttii kaikesta.
Kerettiin me vähän juhliakki reissun aikana, nimittäin serkkulaisen ristiäisiä. Hyvät oli juhlat kaikkine miljoonine herkkuineen. Kyllä siellä notkuvien pöytien ääressä viihty ;)
Lomalta arkeen paluu ei luonnistunut tältä erää mitenkään mallikkaasti.. L kuumeili koko alku viikon, viettäen yhen yön taas vaihteeksi KAKS:lla. Päivähoitoon päästiin sitte vasta perjantaina, mikä taas tarkottaa sitä, että mää en voinu olla koulussa ku vasta perjantaina. Ja seki päivä jäi aika yritykseksi, ku E oli sitte sairaana ja tosi itkunen. No pyörähettiin gradun teon lomassa yks teekoo keikka, tuomiona alkava korvatulehus neitillä...
Lauantaina ajeltiin taas pudiksen suuntaan, sukutapaamisenn.. Päivä kului mukavasti sukulaisia nähden, saunoen ja jutellen.. Yön päälle palattiin taas sitte takas kottiin... Ja sitte maanantaina se OIKIA arki on päässy alkamaan... On maistunu toisaalta ihana hyvältä, vaikka kyllähän se aluksi on aina vähän väsyttävvää ja rankkaan, ennen ku siihen tottuu taas. Mutta kyllä tämä tästä. Ja vois sanoa, että tutkijankopissa on saatu taas vähän tulosta aikaan, että ei ollenkaa huono.
Vauva vaan kasvaa, eikä halua olla ennää vauva. Kärryissä ei oo kiva köllöttää ku ei nää mittää.. Niimpä se istua töröttää siellä. Uusia temppujaki on opittu kovasti. Pyörähtäminen onnistuu sekä masulta selälleen, että myös toisin päinki. Ja oman akselinsa ympäriki pyöritään. Edellä mainittujen taitojen vuoksi murulainen ei oo ennää koskaan lattialla siellä, mihin sen on hetki sitte jättäny. Voi meijän vauva ku on jo niin iso <3
L:ki täytti loman aikana vuosia.. Juhlia ei sitte lasten sairastelun vuoksi juuri muuten juhlittukkaan ku vaan kummien kanssa.
Nyt on jo niin syksy fiilis, ihanaa ku tullee pimiää ja helteet loppuu. Ootan niin syksyä ku sitte vähän syksymmällä saan jäähä vaan kottiin.. Ootan sitä niin.
Siinäpä kuvia reissusta ja sen sellaisesta.
| Me mittää tuplarattaita tarvita :) |
| L ja papan taavetti. |
| Serkukset. |
| Pieni mies ja iso paloauto. |
| Riisipuuron keittäjä "ikkee" tilmää. |
| Läträäjä. |
niin mukavaa ku lomailu onki,niin kyllä arkiki sen jälkeen maistuu. ootan jo että koululaiset lähtee täältä aamuisin ja on vähän rauhallisempaa, varsinki näin sajepäivinä tuntuu kovasti siltä..
VastaaPoistaIida