Kylläpä on arki imaissu voimakkaasti mukkaansa. On keretty mennä kolme ja puol viikkoa tämmöstä työ-päiväkotiarkea. Niin valtavalla innolla ja tarmolla on tämä syksy alkanu. Nyt jo tuntuu, että työmaallakin semmonen perusarkirytmi on löytyny. Oma arkirytmi ehkä jossakin määrin hakkee vielä uriaan, ja eipä oo väsymykseltäkään välttyny.
Reippaat murulaiset on ollut taas innossaan päiväkojista. Voi miten ne paljon on taas tykänneet olla siellä. Iltapäivällä ku meen hakkeen lapsosia kottiin, ei poikaa taho saaha millään kyytiin. Parhaimpina päivinä se on ehottanu, että mee siskon kans kottiin, isä hakkee minut kuhan tulee myöhemmin töistä :D No samalla kyytillä on aina kuitenkin lähetty. On niin heleppo viiä ja jättää heijät hoitoon, ku oikeesti viihtyvät siellä niin hyvin. Päiväkojin lelujen määrää poika on niin monet kerrat ihastellu, että aattele äiti, kokonainen iso ulkovarasto ihan täynnä lasten ulkoleluja.
Alkusyksyyn on mahtunut muutakin kuin työnaloitus. On käyty yks pikareissu kotikonnuilla sukujuhlinnoissa, toinen reissu siskon yllärisynttäreitä juhlistamassa, nuuskuteltu useita pikkuruisia vauvoja. Lisäksi näin syksyn tullen sisustuskärpänen on taas purassu mua ja oon hämmentäny taas siellä ja täällä. Vielä on projektit vähän keskeneräsiä, ku ei energia ja aika riitä saamaan niitä hetkessä valamiiksi. Mutta pikkuhiljaa :) Kaiken muun lisäksi oon alottanu kaks säännöllistä harrastustakin. Tai oikeestaan toinen alkaa vasta nyt tulevalla viikolla.
Monenlaista mahtuu siis meijän työpäiväkotiarkeen! Mitä sinne ruudun toiselle puolelle kuuluu? Vai onko siellä ennää kettää? :)
P.S. Lapset on niin innostuneita pyöräilystä. Joka päivä vinkuvat pyörälenkille ja jos käyäänki, ni mikään ei taho riittää. Pojan mielestä aina aivan liian lyhyitä lenkkejä.
Muutenki hänen napanuoransa meinaa paukkua ja kovasti. Pitäs kuulemma päästä yksin pyörällä sivvaan karkkiostoksille tai serkkulaan leikkimään. Ja kumpaanki on yli kilsa matkaa ja monta suojatien ylitystä. Raukkapieni ku ei luppaa irtoa :S
Mitäh, kirjoitin tänne jo yks päivä, mut ei näköjään ole tullut...
VastaaPoistaNiin, kyllä täällä ollaan. Pitää aina säännöllisin väliajoin käydä kattoo, josko olis tullut uutta postausta ;)
Asutte niin kaukana meistä, että ihana käydä täältä kurkkaamassa arkeanne<3
Meillä elellään huumaavia vauvantuoksuisia hetkiä<3 Kyllä tämä pienimies on saanut meidät ihan sekaisin:D Välillä annetaan oikein kunnon äänimerkkejä, kun masua nipistää, mutta pääsääntöisesti rauhallista elämätä. Luonnettaki herralta löytyy, jos ei ruokaa tuu heti, niin sitten taas harjoitellaan oikein kunnon äänenavausta:D
Terkkuja!<3
-N
No olihan se lopultaki tullu tänne :).
PoistaMukava kuulla, että joku käy täällä etes kurkkiin! Ja voi, varmasti niin ihanaa aikaa elelette siellä, nauttikaa täysin siemauksin pikkuherrasta! <3