Kylläpä on aikaa vierähtänyt edellisestä vierailusta täällä blogin puolella. Nykyään tulee päivitettyä instaa, ku se on niin helppoa ja nopiaa. Ja jotenki tuntuu, että tänne kirjotellessa ei enää irtoo mitään. Takkuaa vaan kirjottaminen, ku niin harvoin teen tätä.
Mahtava auringonnousu joululomalla Tyrnävällä.
Lauantaiaamuun on aina niin ihana herätä ja tänä lauantaina vieläpä ihanaan auringonpaisteeseen. Vappaapäivä tiedossa eikä sen kummempaa puuhaa mielenpäällä. Näin työssäkäyvänä viikonloput tuntuu erityisen ihanilta, muutama hengähdyspäivä, aikaa tehä kotihommia ja aikaa pysähtyä nauttimaan olemisesta. Pitkällä joululomalla nautin niin hurjasti kiireettömyydestä ja siitä, että ehti olla lasten kans. Sydän sykkyrällään seurasin tuon rakkaan kaksvuotiaan touhuja ja tolskailua. Kyllä hänen kanssaan ei tuu tylsää. Joululoma meni kyllä kaikkinensa hyvin ja joulunaika oli ihanaa. Vietettiin joulua tänä vuonna mummulassa, monien rakkaitten kans. <3
Viimeinen aamu ennen lomaa.
Suunnattoman kaunis hautausmaa jouluaattona.
Nyt ollaan jo taaplattu toista viikkoa tämän vuojen arkea ja kyllä on tuntunu loman jäläkeen raskaalta. Kai tähän taas pikkuhiljaa tottuu ja onneksi se hiihtoloma häämöttää jo nurkan takana. Mielen on myös täyttäny huoli sairastamiseen liittyen. Muuta en toivokkaan, ku asioitten nopiaa selviämistä. Onneksi aurinkoiset talvipäivät antavat energiaa ja positiivista mieltä muuten niin raskaalta ja harmaalta tuntuvaan arkeen.
Työmatkan varrelta.
Ihanaa ja onnellista alkavaa vuotta Sinulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti